Tampereen yliopiston ylioppilaskunta

 

8.12.2011 Lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotuksesta yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotuksesta yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen


Tampereen yliopiston ylioppilaskunta lausuu ehdotuksesta yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 lähtien. Yleiskommentit on sisällytetty viimeiseen alakohtaan.

1. Koulutuksen rahoitustekijät ja niiden painotukset

Ylioppilaskunta pitää melko hyvänä suuntauksena koulutuksen ja tutkimuksen välisen painoarvon pitämistä samana kuin aiemmassa rahoitusmallissa. Koulutuksen täydentävän rahoituksen hankkimisen vaikeuden vuoksi olisi myös ollut perusteltua painottaa perusrahoituksen koulutuksesta tulevaa osuutta hiukan aiempaa enemmän.

Alempien korkeakoulututkintojen huomioimista rahoitusmallissa pidetään erittäin onnistuneena ja tervetulleena muutoksena. Toisaalta kansainvälistymisen mittareiden suhteellinen osuus ei vastaa sille asetettuihin tavoitteisiin.

55 opintopistettä vuodessa suorittaneiden opiskelijoiden määrän käyttämiseen mittarina liittyy paljon sellaisia ongelmia, joihin yliopistot eivät voi vaikuttaa. Kriteeri ei sellaisenaan kannusta yliopistoja parantamaan opiskelumahdollisuuksia tai tarjoamaan laadukkaampaa opetusta, jonka vuoksi vaadimme ministeriötä seuraamaan mitä keinoja yliopistot käyttävät näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Esitys sitoa yliopistojen rahoitus voimakkaasti suoritettuun suureen opintopistemäärään osoittaa ymmärtämättömyyttä nuorten aikuisten erilaisia elämäntilanteita kohtaan ja siihen saattaa sisältyä tasa-arvo-ongelmia. Mikäli suoritettuja opintopisteitä halutaan huomioida rahoituksessa, tulisi huomiointi tehdä portaittain siten, että alkaen 40 opintopisteen suorituksesta aina 70 opintopisteeseen saakka suorituksilla on merkitystä rahoitukseen. Nykyisellään esitys ei kannusta huolehtimaan sellaisista opiskelijoista, jotka eivät pysty valmistumaan tavoiteajassa.

Lisäksi opiskelijapalautteen tulisi olla heti vuodesta 2015 lähtien mukana huomattavasti suuremmalla, esimerkiksi 7% osuudella, jolloin 55 op suorittaneiden painotukseksi jäisi 4%.

Yliopistosta valmistuneiden työllisten määrä ei mittaa mitenkään koulutuksen laatua eikä juuri edes sen vaikuttavuutta, kun työn laatua tai opintoalan mukaista työllistymistä ei huomioida erikseen.

2. Tutkimuksen rahoitustekijät ja niiden painotukset

Ylioppilaskunta pitää tutkimuksen vaikuttavuuden, laadun ja kansainvälisyyden arviointia luonnoksessa puutteellisena, jopa osittain virheellisiä tuloksia antavana. Myös tutkimuksen osalta kansainvälistymisen arviointi ei vastaa sille asetettuja tavoitteita.

Tieteellisten julkaisujen arvostuksen vinoutuneisuus kansainvälisesti referoituihin julkaisuihin aiheuttaa perustutkimuksen aseman tosiasiallista ja merkittävää heikkenemistä koko Suomen tasolla. Ainoat riittävän laajasti perustutkimusta tehneet tahot, yliopistot, ajetaan ahtaalle perustutkimuksen rahoituksen osalta huomioimalla ei-kansainvälisesti referoidut tieteelliset julkaisut huomattavasti heikommiksi rahoituksen osalta.

Tutkimusjulkaisujen arvostuserot aiheuttavat myös tieteenalakohtaista vääristymää, joka saattaa syrjäyttää kansallisesti merkittäviä tieteenaloja kansainvälisesti julkaisevien tieteenalojen tieltä monialayliopistoissa. Rahoitusmalliluonnokseen sisältyy tältä osin selkeä poliittinen linjaus, joka pitää sanoa julki ja perustella, jos jaottelu aiotaan säilyttää.

3. Koulutus- ja tiedepoliitiikan tavoitteet -osion rahoitustekijät ja
niiden painotukset

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta katsoo, että 25% osuus koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden rahoitusosuudeksi on hyvä yliopistojen perusrahoituksen takaamiseksi ja jatkuvuuden varmistamiseksi. On kuitenkin kyseenalaista pitää kiinteitä eriä, kuten koulutuskustannusten alakohtaisten kuluerojen kompensointia tai valtakunnallisia tehtäviä sisällä koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteissa, kun ne eivät tosiasiallisesti ole otsikonmukaiseen tavoitteeseen pyrkivien tukemiseksi osoitettavaa rahoitusta, vaan jo etukäteen erittäin korvamerkittyjä osuuksia.

4. Muut ehdotusta koskevat kommentit

Ylioppilaskunta harmittelee, että esityksessä uudeksi rahoitusmalliksi koulutuksen laatu jää käytännössä kokonaan arvioimatta. Vuoteen 2015 saakka rahoitusmallissa ei ole mitään elementtiä, jolla voitaisiin arvioida nimenomaisesti koulutuksen laatua. Määrällisillä indikaattoreilla ei voida arvioida koulutuksen laadukkuutta. Nykyehdotuksen astuessa voimaan yliopistot jatkavat vanhaan tapaan, eikä rahoitusmalliluonnos tuo insentiiviä muutokseen. Kiireessä tehtyjen huonojen valintojen välttämiseksi ministeriön tulee aloittaa seuraavan rahoitusmallikierroksen indikaattorien suunnittelu välittömästi.

Tutkimusrahoitukseen suunniteltu suuri osuus kv-julkaisuille on merkittävä poliittinen linjaus yliopistojen perustutkimusta vastaan, kun yliopistojen tulee profiloitua ja säädellä erittäin tiukasti sisäistä rahoitustaan tällaisena taloudellisesti vaikeana ajanjaksona. Heikommin valtakunnallisesti rahoitettu perustutkimus tulee väistämättä vähenemään, jos suunniteltu rahoitusmalli toteutetaan esitettynä.

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
Type the characters you see in this picture. (Varmenna käyttäen ääntä)
Kirjoita kuvassa näkemäsi kirjaimet. Kirjaimen koosta ei tarvitse välittää. Jos et saa kuvasta selvää, lähetä lomake niin saat uuden kuvan.