Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan kommentti Tampereen yliopiston sisäisen rahoitusmallin ehdotuksesta

TAMPEREEN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA

Kommentti
Tampere 6.6.2012



Tampereen yliopiston ylioppilaskunta pitää tervetulleena ratkaisua, että Tampereen yliopiston sisäisessä rahoitusmallissa on pyritty läpinäkyvyyteen ja ennustettavuuteen. Lisäksi ylioppilaskunta näkee erittäin positiivisena pyrkimyksen vahvistaa ja konkreettisesti tukea Tampereen yliopiston perinteisesti laajaa vapaata sivuaineoikeutta. Ongelmalliseksi ylioppilaskunta kokee sen, ettei malliin ole otettu ollenkaan koulutuksen laadullisia mittareita. Lisäksi ylioppilaskunta olisi toivonut, että yliopisto olisi OKM:n kriteerien kopioimisen sijaan miettinyt joidenkin kriteerien järkeistämistä ja poliittista ohjausvaikutusta yliopiston sisällä, ei vain suhteessa OKM:n rahoitukseen.

 

1. Tieteenalayksikköjen historiaperustaisen rahoituksen muuttuminen laskennallisen mallin rahoitukseksi

Tieteenalayksikköjen perustehtävien rahoitus suoritetaan nykyisessä rahoitusmallissa niin, että historiaperustaisuuden osuus on 95% koko rahoituksesta. Tuleva rahoitusmalli muuttaa historiaperustaisuutta runsaasti niin, että vuonna 2013 sen osuus on 85% ja ilmeisesti tulevina vuosina yhä pienempi. Rahoitusmallin tulee ilmaista selkeästi kuinka suureksi laskennallinen malli kasvaa. Jo vuoden 2013 osuus, jossa rahoituksen laskennallinen osuus on 15%, on hyvin riskialtis muutos nykyiseen. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ei kannata ehdotusta siirtyä täysin laskennalliseen rahoitusmalliin. Osittain historiaperustainen rahoitusmalli pystyy paremmin takaamaan yksiköille jatkuvuuden ja työrauhan. Laskennallinen osuus rahoitusmallista tulee maksimissaan olla 25%.

Laskennallisen osuuden kasvaessa on vaarana heikompien yksiköiden rahoitusongelmien kumuloituminen. Vaarat korostuvat etenkin yliopiston henkilöstökuluissa, sillä suurin osa yksiköiden budjetoiduista menoeristä koostuu henkilöstön palkoista. Mitä tapahtuu, jos tietty yksikkö ei pärjää laskennallisilla mittareilla, jotka enenevässä määrin vaikuttavat rahoitukseen? Koska tieteenalat ovat rakenteellisesti hyvin erilaisia, ei niillä ole kaikilta osilta todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa indikaattoreiden kuvaamiin lukuihin. On erittäin tärkeää, että malli lähtisi liikkeelle tasavertaisista asetelmista yksiköille ja riittävän hitaalla muutosvauhdilla, jotta yksiköt pystyvät realistisesti sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Historiaperustaisuuden poistaminen rahoitusmallista aiheuttaa huomattavia taloudellisia ongelmia niille yksiköille joilla ei ole yhtä hyviä taloudellisen menestymisen edellytyksiä. Tämä poliittinen päätös johtaa helposti Tampereen monialaiselle yliopistolle strategisesti, tiedepoliittisesti ja sivuaineiden kannalta merkittävien alojen karsimiseen ja lakkauttamiseen rahallisten painostuskeinojen avulla.

Lisäksi Tampereen yliopiston ylioppilaskunta on huolissaan siitä, ettei laskennallinen malli ota riittävästi huomioon erilaisten alojen erityisluonnetta ja niistä juontuvia erityiskustannuksia, esimerkiksi tilakustannuksissa. Tämä voi muodostua ongelmaksi ja tiettyjä yksiköitä kurjistavaksi kierteeksi laskennallisen osuuden kasvaessa. Tamy toivoo, että erityispiirteet otetaan tosissaan huomioon erityisalojen rahoituksessa ja jyvitetään muutoin erikseen yksiköille.

2. Koulutuksen laatu uudessa rahoitusmallissa

Tamy pitää merkillisenä, ettei laskennallisissa kriteereissä ole minkäänlaista mittaria, jolla yksiköt saisivat rahaa laadukkaasta koulutuksesta. Koulutuksen laatua voisi mitata vaikka kansallisessa rahoitusmalliin mukaan kirjatulla opiskelijapalautejärjestelmällä, joka valmistuu vuonna 2015. Jos opiskelijapalautetta ei vielä ole mahdollista hyödyntää, tulee sisäiseen malliin tehdä samanlainen lupaus kuin ministeriön malliin, jotta palautetta ryhdytään hyödyntämään laatumittarina heti kun kansallinen YOPALA -järjestelmä on valmis. Pitkällä aikavälillä Tampereen yliopiston tulee luoda oma kurssikohtainen palautejärjestelmä, jolla opintojaksojen laatua voidaan tarkkailla ja parantaa.

Opetuksen laadun kehittämisen voi jakaa puoliksi 1) opintoprosessin tukemiseen sekä 2) opetusprosessin tukemiseen. 1) Opintoprosessin parantamisen tuen osa-alueina ovat ohjauksen laadun, oppimisympäristöjen laadun, opetuksen laadun ja opiskelijan hyvinvoinnin parantaminen. 2) Opetusprosessin tueksi Tamy nostaisi kriteereiksi henkilökunnan työhyvinvoinnin ja opetusta antavien henkilöiden pedagogisten valmiuksien kehittämisen. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta haluaa, että nämä asiat ovat kriteeristön sisällä tai vähintään osana laadunvarmistusjärjestelmää.

Tieteenalayksikköjen rahoituksen laskennalliseen osuuteen on yhdeksi kriteeriksi kirjattu vähintään 55 opintopistettä suorittaneet, jonka mukaan rahoitusta jaettaisiin 15% verran. 55 opintopistettä on heikko rahoitusmittari, mielestämme yksikön rahoitusta voisi joustavoittaa opintopisteiden suhteen niin, että opintopisteistä saisi porrastetusti rahoitusta. Eri opintopisteportaita olisivat 50 op - 55 op - 60 op. Opintopisteiden porrastus kannustaa opiskelijoiden tukemiseen laajemmin ja porrastus ottaa paremmin huomioon realiteetin, että eri alojen opiskelijoilla on edelleen erilaiset mahdollisuudet suorittaa opintojaan sujuvasti. Samalla porrastus ottaa eri elämäntilanteissa olevat opiskelijat huomattavasti paremmin huomioon. 55 opintopisteen rahallinen rajapyykki tuntuu mielivaltaiselta tilanteessa, jos ja kun 54 opintopistettä suorittanut ei tuo yksikölleen lainkaan rahaa.On myös merkillistä, ettei 60 opintopisteen rajapyykkiä, eli tutkintoon vuodessa laskennallisesti suoritettavaa pistemäärää, huomioida lainkaan. Opintopistemäärää on toisinaan käytetty opetuksen- ja ohjauksen laadun indikaattoreina, mutta jos sen sisällä ei ole mitään kannustimia näiden parantamiseen muuten, niin mittari jää torsoksi eikä kunnolla mittaa laatua tai sen paranemista. Pelkkä 55 opintopisteen mittari kannustaa läpäisyyn eikä se sellaisenaan edesauta kokonaisvaltaista oppimista.

Lisäksi laskennallisten kriteerien suhteellisen vähäinen opiskelijavaihdosta ja ulkomaalaisten suorittamista tutkinnoista saatava rahoitusosuus ei vastaa yliopiston kansainvälistymistavoitteisiin saatikka kannusta yksiköitä panostamaan englanninkielisen opetuksen saatavuuteen ja laatuun. Muistutamme, että yliopisto on sitoutunut strategiassaan lisäämään opiskelijavaihtoa ja kv-ohjelmassaan se on sitoutunut lisäämään kv-tutkinto-opiskelijoiden määrää seitsemään prosenttiin. Epäilemme yliopiston sitoutuneisuutta näihin lupauksiin tällä rahallisella panostuksella. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta pitää sivuaineopiskelijoista saatavaa korvausta erinomaisena asiana, joka huokuttaa yksiköitä pitämään yllä laajoja sivuainemahdollisuuksia ja niiden laadukkuutta.

3. Muut ehdotusta koskevat kommentit

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta kaipaa rahoitusmalliin myös selkeyttä jaettavaan strategiseen rahoitukseen. Nyt rahoitusmalli ei juurikaan avaa strategisen rahoituksen osuutta ja tämän takia rahoitusmallin haluttu läpinäkyvyys ja ennustettavuus kärsii merkittävästi. Missään ei ole kirjattu tietoa siitä esimerkiksi, kuinka paljon strategista rahoitusta on minimissään ja maksimissaan. Yksikön strateginen kehitys ei voi niin ikään nojata joka kerta vuodeksi eteenpäin tarjottavasta strategisesta rahoituksesta. On myös epäselvää, onko sekä tieteenalayksiköillä että erillisyksiköillä mahdollisuus saada strategista rahaa. Ja millä kriteereillä strategista rahaa myönnetään. Strategisen rahoituksen kriteerien aukikirjoittaminen auttaisi myös yksiköiden taloudellista suunnittelua, sillä mikäli strategisen rahoituksen osuus päätetään toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä, voi vuosittain päältä otettavien summien määrä vaihdella merkittävästi. Tällöin myös yksiköille vuosittain suunnattava rahasumma vaihtelisi.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta pitää mahdollista tulospalkkiona jaettavaa rahoitusta soveltumattomana akateemiseen maailmaan. Tulospalkkion tuominen keskelle muutosprosessia on yksiköille kohtuuton rasite. Se voi nostaa esiin toisin paikoin jo nyt hankalia henkilöstöpoliittisia tilanteita. On myös hankalaa arvioida löytyykö yksiköistä valmiiksi asiantuntemusta vastaavien mallien luomisesta näin lyhyellä varoitusajalla. Kyseinen rahasumma voidaan käyttää koko palvelemaan koko yliopistoyhteisöä esimerkiksi vakinaistamalla henkilöstöä, tarjoamalla parempia tiloja tutkijoille jatkossakin, parantamalla nykyisen henkilöstön kouluttautumismahdollisuuksia ja opetushenkilökunnan pedagogisia taitoja entistä paremmaksi tai konkreettisesti panostamalla Tampereen yliopiston strategiassa mainittuihin arvoihin, kuten tasa-arvoon ja kestävään kehitykseen.

Ylioppilaskunta pitää myös tärkeänä, että yliopisto pyrkii jatkossa luomaan itselleen keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman, jolla yliopiston taloutta voidaan tarkastella myös strategiakauden yli. Huomautamme myös, ettei rahoitusmallille ole kirjattu aikajännettä, jolloin sen käytön vaikutusta pystytään kriittisesti tarkastelemaan. Rahoitusmallin voimassaoloaika tulisi kirjata selkeästi ehdotukseen sisään.




 

________________ ________________

Veera Kaleva Mika Parkkari

Puheenjohtaja Pääsihteeri