Kannanotto 9.12.2009

HYY, TAMY, TYY, ÅAS:

OPINTOAIKOJA EI LYHENNETÄ LUOMALLA TOIMEENTULOLOUKKUJA

Opintotuen kannustavuutta käsitellyt työryhmä on luovuttanut esityksensä kulttuuriministeri Wallinille. Tahdomme tässä yhteydessä painottaa että opintotuki on merkittävä osa opiskelijoiden perusturvaa. Mielestämme on vastuutonta käsitellä sitä pääasiassa koulutus- ja työvoimapolitiikan tavoitteiden näkökulmista. Opiskelutahti ei ole aina opiskelijan itsensä hallittavissa. Opintojen pitkittymiseen voi johtaa myös vähäinen opetustarjonta tai tutkintorakenteiden joustamattomuus, esimerkkinä pakollisena osana laaja työharjoittelu tai ulkomailla suoritettava opintokokonaisuus. Opiskelijoilla on myös eri elämäntilanteissa keskenään hyvin erilaisia mahdollisuuksia keskittyä täysipäiväisesti opintoihinsa. Myös opiskelijoiden erilaiset ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi heidän mahdollisuuksiinsa edetä opinnoissaan, eikä opintojen tahdin tule olla oppimista olennaisempaa.

Kannatamme lämpimästi ehdotusta opintotuen sitomisesta indeksiin ja tervehdimme ilolla ehdotusta siitä, että opiskelijoiden ateriatuen määrä vihdoin olisi kytketty opiskelijaruuan enimmäishinnan kehitykseen. Opintotuki on opiskelijan perustoimentuloa, joka muun sosiaaliturvajärjestelmän tavoin turvaa opiskelijaa yhteiskunnan epävarmuudelta. Opiskelijan tulee voida luottaa siihen, että hän tulee toimeen taloudellisesti myös elämänmuutosten yllättäessä. Tuen tulee myös seurata elinkustannusten kehitystä. Perusturvan tulee olla riittävän suuri, jotta sillä voi elää.

Tahdomme myös että lapsiperheellisten opiskelijoiden opintotukeen palautetaan huoltajakorotus, jonka käyttöönottoa suositteli myös Opetusministeriön asettama perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa käsittelevä työryhmä. Lapsiperheellisten opiskelijoiden, erityisesti yksinhuoltaja­opiskelijoiden taloudellinen tilanne on tällä hetkellä kestämätön. Jotta kaikilla on mahdollisuus opiskella, eivät eri elämäntilanteet saa olla rajoitteena. Opintotuen huoltajakorotuksen palauttaminen olisi myös hienosti sopusoinnussa maan hallituksen perhe- ja työvoimapoliittisten tavoitteiden kanssa.

Nykyisin opintotuen ehdottomasti parhaita puolia ovat sen selkeys ja joustavuus, sekä hakijalle että myöntäjälle. Se mahdollistaa yksilöllisten opintopolkujen rakentamisen ja tutkintorakenteiden suunnittelun koulutusalan tarpeita vastaaviksi.

Kandidaatti- ja maisterivaiheen opintotuen erottaminen toisistaan uhkaa kuitenkin luoda uudenlaisia valmistumista hidastavia toimeentuloloukkuja. Turha hallinnon ja kontrollin lisääminen tuskin nopeuttaa opintojen etenemistä. Kannatamme mahdollisuutta hakea opintotuen lisäkuukausia jo kandidaattivaiheen mahdollisesti pitkittyessä, mutta mielestämme opintotuen 55 tukikuukauden tulisi käytännössä olla kokonaisuudessaan mahdollisimman joustavasti käytössä sekä opintojen kandidaatti- että maisterivaiheessa.

Mielestämme kuukautta, jolloin opiskelija on pelkän asumislisän piirissä, ei jatkossakaan tule tarkastella opintotukikuukautena. Pelkän asumislisän nostaminen vaikuttaa jo nykyisellään opiskelijan vapaan tulon määrään.

Riittävä toimeentulo ja opintojen joustavuus ovat parhaat kannustimet tavoiteajassa valmistumiseen. Opintotuen korotusten on kohdennuttava opiskelujen aikaisen toimeentulon parantamiseen. Opintotukea kehitettäessä ei myöskään saa unohtaa sen merkitystä yhdenvertaisille mahdollisuuksille opiskella ja kouluttautua yksilön erilaisista lähtökohdista tai ominaisuuksista riippumatta.

HELSINGIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA

Pasi Hario Katariina Styrman

puheenjohtaja pääsihteeri

TAMPEREEN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA

Mirva Tossavainen Tuure Pitkänen

Varapuheenjohtaja Pääsihteeri

TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA

Jukka Vornanen Katja Sauvola

puheenjohtaja Pääsihteeri

ÅBO AKADEMIS STUDENTKÅR

Mats Biström Riina Lappalainen

Hallituksen puheenjohtaja pääsihteeri

Lisätietoja: