Tampereen yliopiston ylioppilaskunta

 

Perustulo

Tamyn perustulolinjaukset
Puheenvuorot Tamyn perustulokonferenssissa 16.4.2012

Tamy on kannattanut vuodesta 2008 perustuloa parhaana keinona järjestää opiskelijoiden toimeentulo pitkällä aikavälillä. Tamy on yhdistysjäsenenä BIEN Finland -verkostossa, joka valmistelee kansalaisaloitetta perustulosta. Verkosto on osa kansainvälistä avointa ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta perustuloverkostoa (Basic Income Earth Network), jonka tavoitteena on herättää keskustelua perustulosta sekä tehdä siihen liittyviä aloitteita.

Lisätietoja BIEN:stä:
BIEN Finland - Suomen perustuloverkosto ry:n kotisivut: http://perustulo.org
Perustuloa koskevia yleisimpiä kysymyksiä ja vastauksia: http://perustulo.org/ukk-usein-kysytyt-kysymykset

 

Tamyn perustulolinjaukset

Tamyn edustajisto on hyväksynyt vuonna 2011 Tamyn linjaukset perustulosta. Linjauksissa eritellään Tamyn näkemyksiä perustulosta ja nostetaan esille joitain tärkeimpiä piirteitä, joita kannattamassamme perustulossa ainakin tulisi olla.

Tutustu Tamyn perustulolinjauksiin kokonaisuudessaan Tamypediassa.

Tiivistelmä Tamyn linjauksista: Perustulo opiskelijan toimeentulon lähteenä

Nykyjärjestelmän ongelmat

Perustuslaissa säädetään julkisen vallan tehtäväksi taata jokaiselle perustoimeentulo, mutta:Tamyn puheenvuoro kansalaisaloitekampanjan avaustilaisuudessa

  • Opintotuen taso on riittämätön ja se ei seuraa elinkustannusten nousua
  • Opiskelijat ainoa väestönosa, joiden edellytetään rahoittavan osan perustoimeentulostaan lainalla
  • Opintotuki takaa toimeentulon vain yhdeksäksi kuukaudeksi vuodessa
  • Opintotuki on vastikkeellista eli riippuvaista opintojen etenemisestä yhä tiukentuvilla ehdoilla
  • Opiskelijat ovat stressaantuneita ja uupuneita, ja perustoimeentulon epävarmuus lisää pahoinvointia
  • Osa-aikainen opiskelu sairauspäivärahalla ei ole mahdollista
  • Akateeminen työttömyys on kasvussa ja harvalla on edessään suoraviivainen uraputki: erilaiset pätkätyöt ovat akateemisten tulevaisuutta

Linjaukset

  • Perustulon tulisi olla vähintään 600 euroa kuukaudessa: Kuluttajatutukimuskeskuksen mukaan 600 euroa on minimi, jolla voi tulla toimeen poislukien asumis- ja joukkoliikennekustannukset
  • Perustulon lisäksi maksetaan asumistuki, joka vastaa todellisia asumiskustannuksia
  • Perustulo on sidottu elinkustannusten nousua seuraavaan indeksiin, se on ympärivuotista, verotonta ja vastikkeetonta
  • Perustulo rahoitetaan verotuksen uudistuksella

Perustulon tarjoamat ratkaisut

  • Yksinkertaistaa ja selkeyttää sosiaaliturvajärjestelmää
  • Lisää työnteon kannattavuutta ja poistaa kannustinloukkuja
  • Poistaa vaikeaselkoiset tulorajat
  • Vähentää byrokratiaa ja poistaa sosiaaliturvan hakemisen nöyryyttäviä käytäntöjä
  • Vapauttaa sosiaalityön ja työvoimahallinnon resursseja mekaanisesta tuen myöntämisestä
  • Ottaa joustavammin huomioon ihmisten muuttuvat elämäntilanteet: mahdollistaa paremmin esimerkiksi osa-aikaisen työskentelyn ja osa-aikaisen opiskelun sairauden tai perhesyiden takia
  • Tukee tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista antamalla kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet kokopäiväiseen opiskeluun
  • Lisää kilpailukykyä ja innovatiivisuutta antamalla enemmän valinnanvapauksia
  • Auttaa pidentämään työuria niiden alkupäästä tarjoamalla todellisen mahdollisuuden kokopäiväiseen opiskeluun
  • Takaa opiskelijoille parhaiten mahdollisuuden ja rauhan opiskella

 

Puheenvuorot Tamyn perustulokonferenssissa 16.4.2012

Ylioppilaskunta järjesti 16.4.2012 perustulokonferenssin klo 10–17 Tampereen yliopistolla. Aiheina konferenssissa ovat muun muassa perustuloaloitteiden historia ja nykyhetki, työntekijöiden neuvotteluasema sekä perustulo ja siirtolaiset.


Lotta Tenhunen, perustuloaktivisti: Suomalaisten perustuloaloitteiden historia ja nykyhetki

Perustulosta on keskusteltu vaihtelevalla intensiteetillä 80-luvulta saakka. Millaista keskustelu on ollut puoluepoliittisella tasolla? Entä sen ulkopuolella? Miksi perustulon kannattajia löytyy tänä päivänä läpi puoluekentän? Lyhyt alustus perustulokeskusteluun.

Jussi Vähämäki, VT: Miksi perustulo? Perustulon aakkoset yliopiston tietotyöläiselle

Luento paneutuu perustulokysymykseen näkökulmasta, joka koskee yliopistolaisia opiskelijoista tutkijoihin ja yrittäjiin: tietotyön näkökulmasta. Vähämäki analysoi perustulon vaatimuksen olevan sosiaalipoliittisen uudistuksen sijaan korvaus tuottavasta työstä.

Anna Kontula, YTT, sosiologi: Perustulo ja työntekijöiden neuvotteluasema

Perustulo merkitsee huomattavia muutoksia työntekijä- ja työnantajatahojen väliseen suhteeseen. Kontulan luennolla käsitellään mahdollisuutta työntekijöiden neuvotteluaseman parantamiseen ja ihmisarvoiseen työhön.

Olli Kärkkäinen, KTM: Perustulo ja työnteon kannustimet

Kommenttipuheenvuorossa Kontulan luentoon käsitellään perustulon vaikutuksia työllistymiseen.

Thomas Wallgren, FT: Vapaus ja vastuu – ekofilosofinen näkökulma

Luennolla käsitellään perustulon yhteyksiä ympäristökysymykseen ja ihmisen työskentelyn kysymyksiin. Onko perustulon ympäristövaikutus negatiivinen, positiivinen vai neutraali? Mitä muita muutoksia voidaan odottaa ihmisten saadessa valita työnsä itse?

Eetu Viren, No Border -aktivisti: Perustulo ja siirtolaiset - uusien poliittisten tilojen luominen

Perustuloa kansalaisille vai kaikille alueella vakituisesti oleskeleville? Luento käsittelee perustulon myöntämisperusteen rajauksen vaikutusta sen tuottamiin seurauksiin. Virenin mukaan perustulo voi olla myös mahdollisuus kansallisvaltioiden rajoja ylittäviin poliittisiin liikkeisiin.

Jani-Petri Laamanen, KTL: Commenting Andrea Fumagalli

Kommenttipuheenvuoro Fumagallin luentoon.