Järjestötoiminnan kehittäminen
Tamypedia
|
Miten aktivoisimme jäseniä? Kuinka toimintaamme voisi muuttaa saavutettavammaksi? Miten voisimme palvella jäsenistöä paremmin? Entä, jos kaikki työt kaatuu puheenjohtajan niskoille? Miksi kokouksissa on aina niin tylsää? Näitä kysymyksiä pohditaan melkeinpä jokaisessa yhdistyksessä ja niiden ratkaisemiseen pyritään tässä järjestöoppaan osiossa antamaan avaimia. |
Järjestötyötä sitovat usein vahvat perinteet ja vakiintuneet toimintatavat. On kuitenkin tärkeää kannustaa ja tukea uusien toiminta- ja ajattelutapojen syntymistä unohtamatta tietenkään hyväksi todettuja perinteitä. Muutos merkitsee usein tutusta ja turvallisesta luopumista ja muutosten vastustaminen on sinänsä hyvin inhimmilistä. Perusteeton vanhoihin tapoihin takertuminen vie kuitenkin edellytykset järjestön kehittymiseltä. Ennen toimintatapojen muuttamista on hyvä ensin arvioida nykyistä toimintaa, sillä se luo välineet toiminnan kehittämiseen.
Yhdistyksen toiminnan arviointi
Arvioimalla toimintaansa yhdistys oppii ja voi kehittää toimintaansa määrätietoisesti.
Yhdistyksen tulisi säännöllisin väliajoin arvioida
- teemmekö oikeita asioita
- saavutammeko tavoitteemme
- teemmekö asioita oikealla tavalla
- miten toimimme
- missä teemme virheitä
- mitä parannamme tulevaisuudessa ja miten sen teemme.
Arvioinnin kohteita voivat olla esimerkiksi:
- voimavarat, panokset: millä voimavaroilla ja resursseilla olemme toimineet
- tavoitteet: millaiset tavoitteet asetimme
- tuotokset: mitä olemme tuottaneet, "mitä on jäänyt käteen"
- tulokset: saavutimmeko tavoitteemme, entä jotain muuta
- tehokkuus: missä suhteessa tuotokset ja tulokset ovat voimavaroihimme
- vaikuttavuus: millaisia muutoksia olemme saaneet aikaan
- asianmukaisuus: teimmekö oikeita asioita, oliko tämä mielekästä
|
Tehtävä: Pohtikaa yhdessä, miten tällä hetkellä arvioitte toimintaanne. Millaisin välinein teette arviointia? Onko arviointitavassanne jotain kehittetävää? |
|
Tehtävä: Miettikää arviointitavat ja -välineet jollekin suunnitelmallenne: toimintasuunnitelmalle, kehittämishankkeelle tai jollekin toimintanne osalle. |
Ongelmien ratkaiseminen
Kun ihmiset toimivat yhdessä, tulee silloin tällöin eteen erilaisia ristiriitoja ja jännitteitä: toinen puhuu muut pökerryksiin, eikä anna puheenvuoroa, joku on aina myöhässä kokouksesta, kaikki eivät hyväksy toteutettavaksi valittuja toimia, päätettyjä toimenpiteitä ei saada aikaiseksi tai tehtävät kasaantuvat aina samoille henkilöille. Se, että ongelmia tai jännitteitä ryhmässä syntyy, on täysin normaali ilmiö. Ongelmiin voi kuitenkin suhtautua usealla eri tavalla:
- Niiden olemmassaolo kielletään tai niistä vaietaan ja ne koetetaan sivuuttaa vähin äänin.
- Ryhdytään rypemään ongelmassa ja etsitään syyllisiä joko yhdityksen sisältä tai ulkoa.
- Jännite tai ongelma käytetään hyväksi. Katsotaan eteenpäin, etsitään yhdessä ratkaisua, käytetään kriisiä oppimistilaisuutena.
Jos yhdistyksen sisäisistä jännitteistä ja ongelmista vaietaan ja ryhdytään etsimään syyllisiä, on vaarana, että ongelmat kasvavat entisestään. Yhteisön kehittymisen edellytyksenä on oppimiskyky, joka sisältää uskalluksen tarttua asiaan ja puhua siitä sekä teot, joissa osaaminen voi kasvaa jännitteiden käsittelyn myötä.
Jänniteiden käsittelemisestä on jonkun otettava komento käsiinsä. Johtajuuteen tarttuvan henkilön ei tarvitse välttämättä olla puheenjohtaja, vaan se voi olla henkilö, jolla on taitoa hoitaa ongelmallinen tilanne ratkaisuun. Ensin on selvittetävä, mistä oikeasti kenkä puristaa ja määriteltävä ongelma. On tärkeää tietää, onko kyse väärinymmärryksestä, tiedon puutteesta, erilaisista tavoitteista, erilaisista tavoista suhtautua ongelmiin vai kenties jostain aivan muusta. Tämän jälkeen on tutkittava, mikä tilanne on nyt ja millainen sen pitäisi olla. Tavoitetilan määrittelyn jälkeen päätetään, mistä muutos aloitetaan ja mitä tehdään ensin.
Paras keino selvittää jännitteitä ja ristiriitaisia tilanteita on keskusteleminen. Yhteinen keskustelu lisää jokaisen tietoisuutta siitä, mikä kellekin on tärkeää, millaisia arvoja kenelläkin on ja millaista toimintakulttuuria kukakin toivoo. Keskustelu antaa mahdollisuuden luoda yhdessä yhteiset toimintatavat, kehittää ja selkeyttää yhteistyötä ja päätöksentekoa.
|
Tehtävä: Mikä on teidän yhdistyksellenne tyypillinen tapa suhtautua ristiriitaan? Painatteko asian villasella, etsittekö syntipukkeja vai nostatteko kissan pöydälle? Keskustelkaa aiheesta yhdessä ja kehitelkää yhteinen rakentava toimintatapa. |
Lähteet
- K. Loimu: Yhdistystoiminnan käsikirja. WSOY, 2007.
- M. Kuokkanen, A. Myllyviita, P.Rosengren & A. Törrönen: Yhdistystoiminnan kehittämisen opas. Kansan sivistystyön liitto, 2007.
| Järjestöopas: Järjestötoiminnan kehittäminen | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Etusivu | Avoimuus ja osallistaminen | Saavutettavuus ja yhteisöllisyys | Ratkaisuja ikuisuusongelmiin | Toiminnan suunnittelu | Yhteistyö muiden järjestöjen ja Tamyn kanssa | ||||||||
| Järjestöoppaan sisällysluettelo | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Etusivu | Hallitus, sen jäsenet ja tehtävät | Kokoustekniikka | Yhdistystoiminta ja -juridiikka | Yhdistyksen talous | Yhdistyksen tiedotus ja viestintä | Tamy ja järjestöt | Järjestötoiminta yliopistolla | Järjestötoiminnan kehittäminen | Tapahtumien järjestäminen | Yhdistyksen perustaminen | Hyvät käytännöt | ||